Kirjoitan tätä nyt kohta kk oltuani raitistelija. Olen innoissani ja peloissani uudesta elämästäni.
Elän täysillä mielestäni elämäni parasta aikaa pää täynnä suunnitelmia ja ihan uusi elämä edessä.
61v meni aikaa, että tajusin viimeinkin miten paljon olen tuhlannut aikaa ja miten paljon olen itseäni ja muita vahingoittanut ylettömällä itsetuhoisella käytökselläni.
Niin monta vuotta olen jo tätä lopetusta yrittänyt tehdä, kuitenkaan vielä kertaakaan tähän mennessä, en ole pystynyt kuvittelemaan loppuelämääni ilman viinaa.
Koin kuitenkin pohjakosketuksen, niin ekaa kertaa vannoin, että tää oli tässä nyt!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti